Twinkling Eyes - Part 10

 Tässä taas teille jotain. Ei nyt ihan onnistunut, mutta sain jotenkin inspiraatiota tästä luvusta. Kyllä tästä vielä jotain tulee :D

Toivottavasti tykkäätte, kommentoikaahan ♥




Enjoy








Makasimme Niallin kanssa vierekkäin sängyllä. Olimme vain hiljaa ja nautimme. Sormus kimmelsi taas vasemmassa nimettömässä ja Niall siveli sitä lempeästi. Siinä hiljaa maatessamme ehdin taas ajatella elämää. Olimme ehkä sopineet Niallin kanssa, mutta edelleen minua häiritsi se Niallin raivonpuuskahdus. En keksinyt sille mitään syytä. Oliko syy minussa? En tiedä.

Hymysi. Ja silmäsi. Ne tulivat häiritsemään ajtuksiani vähän väliä. Tunteeni sinua kohtaan olivat vain lisääntyneet sen jälkeen kun yön vietimme yhdessä. 

Olin onnistunut tukehduttamaan ne vaimeat liekit jotka olivat kyteneet valmiina loimahtamaan hetkenä minä hyvänsä. Mutta nyt ne olivat loimahtaneet valtavaksi roihuksi. En tiedä mitä minun pitäisi tehdä, sillä ihan oikeasti rakastan Niallia. Pudistin päätäni ärsyntyyneenä. Vihasin sitä, kun aloin ajattelemaan. Pakko saada ajatukset muualle.

''Niall,''kuiskasin hiljaa.

''Niin rakas?''

''Ethän suutu jos kysyn jotain?''

Niall käänsi päätään ja katsoi minuun hymyillen. ''No en tietekään.''

Purin alahuultani hermostuneena. ''Niall.. Miksi sä et halua muuttaa yhteen?''

Näin, että Niall oli valmiina räjähtämään. Hän kuitenkin puri hampaat yhteen ja huokaisi syvään. ''Mä.. Mä en osaa käydä vessassa. Käyn aina potalla..,''hän lopulta mumisi.

Tuo hiljensi minut täysin. Tuijotin Niallia hämmentyneenä. ''Siis.. Ootko sä tosissas?''

Niall mulkaisi minua.''On.''

Tutkin Niallin kasvoja hieman huvittuneena. Hän pysyi täysin vakavana, mutta lopulta hän virnisti ja hento puna ilmestyi hänen poskilleen. ''Mä luulin, että se olis joku vakava juttu kun niin suutahdit,''hihitin.

''Se on!''Niall huudahti, mutta hänen oli vaikea olla hymyilemättä.

''Niin no.. Onhan se varmaan vaikeeta löytää sellaista pottaa, joka sopisi sulle,''tirskahdin ja Niall oli lyövinään minua nyrkillä naamaan. 

''Ei kai sulla ole sellasta pinkkiä muumipottaa?''kysyin. ''Ja miten sä sitten käyt muualla kuin kotona vessassa? Vai onko sulla sellanen kokoontaitettava potta?''

Niall tuhahti ja käänsi selkänsä minulle. ''Ei se mikään muumipotta oo,''Niall mutisi. ''Ja vaipat on keksitty..''

''Mutta onko se pinkki? Se on pinkki!''huudahdin riemastuneena, kun Niall painoi päänsä tyynyyn ja purskahdin nauruun.

''Lopeta!''kuului Niallin vaikeroiva ääni.

Pudistin päätäni. ''En, tää on liian hauskaa! Ja onko aikuisillekkin vaippoja?'' Hihitykseni vain paheni. Nauroin niin paljon, että mahaan alkoi sattua ja kyyneleet valua silmistä. Lakanat kahisivat kun Niall nousi istumaan. Hän otti hellästi pääni käsiensä väliin ja painoi suudelman huulilleni. Lopulta hihistykseni hiljeni ja tunsin Niallin virnistävän huuliani vasten.

''Auttoiko?''Niall kysyi ja läpsäisin häntä kevyesti rintaan.

''Oot ihan ilkee.''

''Mä tiiän ja siksi sä rakastatkin mua.''






****






 ''Alluu!''Susa huuteli ovelta. ''Mä tuun sisään!'' 

Kuulin oven kolahtavan auki ja sitten kiinni. Hiljainen keskustelu siirtyi olohuoneeseen ja hiljeni sen jälkeen. Astelin makuuhuoneestani katsomaan kenen kanssa Susa oli, ja löysin Susan ja Harryn kiertyneinä toistensa ympärille. Napautin nyrkkiäni seinään ja kyyhkyläiset havahtuivat. Nopeasti he kävivät istumaan ja siistivät hiuksiansa ja vaatteitansa molemmilla posket punaisena. ''Näköjään tulit joo sisään. Ja toit vieraankin,''sanoin virnistellen.

''Mmmh joo.. Sori.'' Susa hymyili pahoittelevana. ''Mutta niin, tässä on Harry, muistatko?''

Nyökkäsin. ''Juup. Sä olit Liamin kanssa.''

Harry virnisti niin että hymykuopat tulivat näkyviin. Ymmärsin kyllä miksi Susalta oli mennä polvet alta. ''Ja sä kaunokainen olet varmaan Allu, mistä Susa onkin puhunut paljon,''hän totesi matalalla, ihanan karhealla äänellä. Susa tuijotti haltioituneena Harrya ja ei ollut kaukana, että kuola olisi valunut toisesta suupielestä. 

''Joo olen mä,''sanoin punastellen. ''Sun naises on vähän haltioissaan susta.''

Harry vilkaisi Susaa ja naurahti. ''Niin mäkin olen siitä,''Harry sanoi ja kumartui suutelemaan Susaa. Katsoin hymyillen heitä. 

''Taidatte olla yhdessä?''kysyin, vaikka sen pystyi helposti toteamaankin.

Susa näytti peukkua ja hymähdin. Susa oli tainnut löytää elämänsä miehen. Ovi kävi taas ja pian Niallin kädet kiertyivät lempeästi ympärilleni. Se toi mieleeni sen ihanan hirveän aamun kun olin herännyt vierestäsi.

''Susa on löytänyt näköjään miehen,''Niall naurahti poskeani vasten. Hymyilin.

''Joo. Aika komistuksen löysi.''

Käännyin suutelemaan Niallia, kun puhelin värähti viestin merkiksi taskussani. Nostin puhelimen ja avasin näytön. Viesti tuli tuntemattomalta lähettäjältä. Kummissani avasin viestin. Olin pyörtyä kun viestin loppuun kirjoittaja oli laittanut nimensä. Se olit sinä. Olin pyörtyä. Polvet notkahtivat ja puhelin tippui lattialle. Niall puristi kätensä ympärilleni ja esti kaatumiseni. Kumarruin nopeasti, noukin puhelimeni ja tungin sen mahdollisimman syvälle taskuuni.

''Mikäs sulle tuli?''Niall kysyi huolestuneena.

Nostin katseeni ja hymyilin viattomasti. ''Ei mikään, ei todellakaan yhtään mikään.''